Vanha Varkaus-blogissa työstetään yhdessä Vanhan Varkauden kehittämissuunnitelmaa ja tarkastellaan aluetta eri näkökulmista. Blogia kirjoittavat Vanha Varkaus-kumppanuuspöytätyöryhmän jäsenet.
Vanha Varkaus kehittämishankkeen työstäminen kumppanuuspöytä menetelmällä huipentui marraskuussa Vanha Varkaus yrittäjäkahveihin ravintola Kaks Ruusussa. Paikalla oli liki parikymmentä Vanha Varkaus alueen yrittäjää ja aiheesta kiinnostunutta. Yrittäjäkahvit järjestettiin yhteistyössä Navitas yrityspalvelujen kanssa.
Yrittäjäkahveilla illan kulku oli samansuuntainen, kuin aiemmissa kehittämisfoorumeissa. Ideat ja ajtukset saivat virrata vapaasti. Sana oli vapaa. Kumppanuuspöydän ohjausryhmänä toiminut vapaaehtoisista koostunut työryhmä asettui ohjaamaan keskustelua neljän eri otsikon alle: Yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen, Kuinka yhteistyökonsepti hyödyttäisi yrittäjää?, Yrittäjän oma osallisuus ja Yrittäjien villit ideat.
Kuten aiemmissakin kehittämisfoorumeissa keskustelu oli vilkasta ja moninäkökulmaista. Yrittäjien esittämät ajatukset ja ideat Vanha Varkaus alueen yrittäjyyden toiminta edellytysten tukemiseen ja kehittämiseen kiteytyivät vahvan yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen sateenvarjon alle. Yhdessä olemme enemmän.
Kuvat: Varkauden museot
Nyt vuotta myöhemmin ja kolme yleisölle avointa kehittämisfoorumia myöhemmin olemme valmiita lopullisen hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Tämä suunnitelma perustuu kehittämisfoorumeissa yhteisöstä nousseisiin tarpeisiin ja näkemyksiin eli käytännössä varkautelaisten ajatuksiin, millainen Vanha Varkaus alue tulisi tulevaisuudessa olla, jotta se tarjoaisi meille kaikille mahdollisuuden kehittyä, elää ja olla osa Vanhan Varkauden historiaa ja tulevaisuutta.
Tammi-helmikuussa 2020 lopullinen hankesuunnitelma kirjoitetaan puhtaaksi yhteistyössä Navitas yrityspalvelujen kanssa, jonka jälkeen Navitas yrityspalvelut hakee kehittämisuunnitelmalle rahoitusta. Mutta tästä enemmän sitten, kun sen aika on!
Nyt toivotan lämmintä ja rauhallista Joulua meille kaikille!
Keväällä 2019 Varkauden museot ja Kortteeri-hanke etsivät taiteilijoita, kaupunkikehittäjiä, ideanikkareita tai ylipäätään kaupunkikulttuurin kehittämisestä kiinnostuneita yhteisöjä, yhdistyksiä tai henkilöitä, jotka olisivat innostuneita kesän 2019 aikana toteuttamaan Vanha Varkaus alueella kaupunkikulttuuria tukevia projekteja. Avoimessa toimijahaussa etsittiin vapaaehtoistoimintaan pohjaavia luovia projekteja, joiden toivottiin olevan tapahtumallisia, väliaikaisia
installointeja, performatiivisia, tutkimuksellisia,
yhteisöllisiä tai osallistavia teoksia tai jopa tekoja julkisessa tilassa.
Kortteeri-hankkeen pilottiprojekteiksi valittiin kaksi hyvin erityyppistä projektia. Tässä esittelen teille niistä toisen.
Kesällä 2019 Unski Immonen ja Väinö Makkonen keräsivät Päiviönsaaren alueen ihmisten omakohtaisia kokemuksia ja merkityksellisiä näkökulmia Päiviönsaaresta alueena, sekä siellä vaikuttaneista tai vaikuttavista henkilöistä. Kerätyt tarinat tuotettiin kuviksi ja videoiksi, jotka nyt jokainen meistä voi kokea Päiviönsaaren kaduilla ja kortteereissa. Mantan Muistelot tarjoaa erilaisen näkökulman tuttuihin paikkoihin ja ilmiöihin.
Teoksen avajaiset olivat 30.8.2019 Vanhalla Postitalolla. Teos toimii kuvan, videon ja ympäristön yhteistyönä kuvasuunnistuksen tapaan. Mantan Muisteloihin pääset tutustumaan lataamalla älypuhelimeesi QR-koodinlukijan puhelimen sovelluskaupasta.
Seuraamalla kartalla olevia pisteitä ja lukemalla kohteessa olevan koodin koodinlukijalla, pääset sisään Päiviönsaaren tarinoihin, kuviin ja videoihin.
Illansuussa tiistaina 14.8.2019 saimme nauttia harvinaista herkkua. Varkauden Oppaat ry lahjoitti 90-vuotiaan Varkauden kunniaksi meille kaikille "Herrojen Kosulanniemi" kävelykierroksen. Oppaanamme oli Varkauden Museonystävät ry:stäkin tuttu Katriina Nieminen.
Aurinkoinen kävelykierros alkoi klo. 18.00 Kirkon parkkipaikalta, jonne kerääntyikin yli satapäinen joukko Vanhasta Varkaudesta ja varsinkin Kosulanniemestä kiinnostuneita. Katriinan johdattelemana letkamme suunnisti tenniskentän kautta kohti Kosulanniemen saunaa.
Saunan tuntumassa sijaitseva Rantala oli seuraava kohteemme.
Rantalan vaiheet ovat olleetkin mitä moninaisemmat ja siinä on ollut vuosien saatossa näkyvissä kolmen eri arkkitehdin kädenjälki.
Untolan ja Jukolan jälkeen matka jatkui Komminselän rannalle, jossa sijaitsevat arkkitehti A. H. Gunnar Aspelinin suunnittelemat virkamiestalot ja rivitaloalueen ainoaksi jäänyt rivitalo.
Kosulanniemen kävlykierros oli menestys ja jatkoa on toivottu. Ehkä ensi kesänä taas saamme nauttia Kosulanniemen rikkaasta historiasta uuden kävelykierroksen muodossa.
Mikäli Kosulanniemi ja Varkauden monikerroksinen teollisuuteen kytkeytyvä rakennuskanta kiinnostaa, voit tutustua siihen myös kirjallisuuden kautta.
MInullekin hyvänä matkaoppaana Varkauden rakennettuun historiaan on toiminut Hanna-Kaisa Melarannan toimittama "Matkaopas Varkauden teollisin ympäristöihin".
Kirja on juuri ilmestynyt ja omansa voi hankkia Varkauden museoiden MuseoPuodista.
Perjantaina Varkauden museot ottivat osaa Varkauden Kuvataideyhdistyksen koordinoimaan Taiteiden Yö -tapahtumaan. Tapahtuma kokosi Vanhan Varkauden alueen taide- ja kulttuuritoimijoita järjestämään erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia Päiviönsaaren alueella aina hämärtyvään iltaan asti.
Varkauden museot osallistuivat Taiteiden Yö -iltaan innostuneissa merkeissä. Museot olivat tietenkin auki klo. 22.00 asti Teollisuuden Tekijät - Kymmenen Tarinaa Tehtailta -näyttelyn sekä vaikuttavan Meeri Torvisen muistonäyttelyn merkeissä. Varkautelaisen taidemaalari ja taidegraafikko Meeri Torvisen elämänmittaiseen tuotantoon pääsee tutustumaan myös Taidekeskus Väinölässä, Varkauden seurakuntavirastossa ja ravintola Kaks Ruusussa 1.9.2019 asti.
Museon väki oli suunnitellut Taiteiden Yö -iltaa varten hieman muutakin kiinnostavaa ja innostavaa toimintaa. Varsinaisen aukioloajan jälkeen kello 16.00 museoiden edustalle rakentui Kaivonkansiprinttipaja.
Olimme jo aiemmin huomanneet, että kadulla suoraan museoiden edessä oli peräti viisi erilaista kaivonkantta upeine kuosineen.Taiteiden Yö jos mikä, olisi täydellinen tapahtuma toteuttaa printtipaja ja tarjota kaupunkilaisille mahdollisuuden kokeilla matalankynnyksen kaupunkitaidetta.
Tässä kuvakavalkaadissa kerron, kuinka printtipaja ja persoonalliset kaivonkansikuosiset kestokassit toteutettiin.
Ensialkuun kaivonkannet täytyi puhdistaa isommista roskista ja hiekasta, parhaiten se onnistuu katuharjalla tai vastaavalla. Kaivonkannet on syytä puhdistaa myös irtopölystä ja liasta, sen teimme ihan vain vedellä ja tiskiharjalla. Kaivonkannet kannattaa antaa kuivaa hyvin, jotta vesiliukoinen painoväri ei liukene veden mukana pois.
Ennen painamista valmistelimme puuvillaiset kestokassit. Silitimme pois mahdolliset suuremmat rypyt ja laitoimme kassin sisälle sopivan kokoisen paperin, tässä tapauksessa A3 kokoisen, jotta painaessa kangasväri ei sotkisi kassin molempia puolia.
Kaivonkannen kuivahdettua, levitimme kapealla vaahtomuovitelalla mustaa vesiliukoista kangasväriä kaivonkanteen. Varsinkin ensimmäiseen värikerrokseen kannattaa leivttää runsaasti. Jos painat samalla kannella useampaan kertaan, riittää vähäisempikin määrä väriä. Värin levittämisen jälkeen kannattaa toimia ripeästi, koska väri kuivahtaa nopeasti varsinkin auringon lämmittämässä valurautakannessa.
Painoimme kankaan varmoin ottein maalattuun kohtaan. Kangasta täytyy silitellä ja painella napakasti, jotta väri tarttuu kauttaaltaan. Käytössämme oli myös kuminen tela, jonka avulla saimme värin tarttumaan erinomaisesti. Vahva suositus telalle! Kuosi viimeisteltiin Varkauden museot logolla.
Kun kuva oli painettu kassiin printtiä silitettiin huolellisesti noin 2-3 minuutin ajan puuvillalle tarkoitetulla lämpötilalla. Kankaan on mahdollista antaa kuivahtaa rauhassa ennen silittämistä, tai silittää se heti painon jälkeen kuten me teimme, koska printtipajalaiset saivat desingkassinsa heti mukaansa ja käyttöön.
Silittämisen ajaksi olimme suojanneet silityslaudan sekä jätimme paperiarkin kassin sisälle. Muista käyttää myös puuvillaista silitysliinaa kassin ja silitysradan välissä, että et sotke rautaa kangasväriin. Älä käytä höyryä.
Kun väri on kiinnitetty, kestää se 60 asteisen konepesun.
Kaivonkansiprinttipajamme oli menestys. Illan mittaan oman kassin painoi yli puolet Taiteiden Yön museokävijöistä, ehkä näitkin niitä katukuvassa. Yllä olevassa kuvassa on esillä muutama toteutus. Jokainen kassi on omistajansa suunnittelema ja toteuttama, jokainen kuosi on ainutlaatuinen ja tekijänsä näköinen.
Jos oma kassi jäi tekemättä tai kaivonkansiprintti olisi kiinnostava idea vaikka t-paidan kuosina, ole kuulolla. Syksyn mittaan Kaivonkansiprinttipaja tullaan järjestämään uudelleen, tosin Tehtaan koululla. Minkähänlaisia kuoseja sieltä löytyy?
Kiitos kaikille aktiiviselle pajalaisille ja museokävijöille!
Lämmin ja aurinkoinen kesä on hellinyt Tehtaan koululle perustettua yhteisöllistä kaupunkipuutarhaamme. Kuluneen kesän aikana liki kaikki talkoovoimin kylvetyt, istutetut, kitketyt ja kastellut hyötykasvimme ovat tuottaneet satoa ja iloa monelle Vanhan Varkauden asukkaalle ja kävijälle.
Heinäkuun alkupäivinä museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta lähetti terveisiä meille kaikille kaupunkipuutarhasta kiinnostuneille. Tämä viesti ei vanhene. Olette edelleen tervetulleita hoitamaan kaupunkipuutarhaamme, tai ihan vain nauttimaan keitaasta keskellä Vanhaa Varkautta, ja varsinkin nyt elokuun kynnyksellä maistamaan puutarhan antimia!
Idea kaupunkipuutarhasta saatiin maaliskuussa Vanha Varkaus kumppanuuspöydän järjestämästä ensimmäisestä kehittämisfoorumista. Monen muun toteuttamiskelpoisen ja hyvän idean rinnalta kaupunkipuutarha nousi ylitse muiden lyhyen jänteen toteuttamiskelpoisena projektina. Varkauden museoiden ja Varkauden kaupungin teknisen toimen ja viheralueiden kunnossapidon yhteistyönä projekti pystyttiin toteuttamaan vähäisin investoinnein, suur kiitos myös lavankauluslahjoituksen tehneelle Gigantille. Vaikka on tärkeää omata taloudellisia edellytyksiä toiminnan alkuun saattamiseksi, ei tämän kaltainen projekti olisi mahdollinen ilman niitä todellisia resursseja, eli vapaaehtoisten työpanosta puutarhan perustamisessa ja ylläpidossa. Niinpä kaunein kiitos kuuluu kaikille multasormille ja kaupunkipuutarhassa vierailleille!
Tiistai iltana 28.5.2019 kokoontui Tehtaan koulun saliin joukko aktiiveja, jotka olivat kiinnostuneita Vanhan Varkauden kesästä. Tapahtuman pohjaksi oli seulottu ensimmäisessä kehittämisfoorumissa esille tulleita ajankohtaisia kehittämisideoita, joiden toteuttaminen olisi aktiivisten ihmisten käsissä mahdollista jo tänä kesänä. Lukuisista kesäideoista löytyi teemoitellen yhteisön heittämisiä ajatuksia neljän eri otsikon alle.
- Siivoustalkoot ja Kaupunkipuutarha - Kesäyrittäjyys - Päiviönsaaren tori - Tulevat tapahtumat
Tällä kertaa osallistujat valitsivat sen teeman, joka itsestä tuntui kiinnostavimmalle ja alkoivat suunnitella kuluvan kesän tapahtumia. Toiminnan tavoitteena oli löytää suunnitelmille myös toteuttajat.
Illan mittaan jokaisella fläppitaululla kävi kuhina, kun ydinryhmäläiset herättelivät keskustelua ja kirjasivat muistiin esiin tulleita ideoita ja toteutettavia tapahtumia sekä tapahtumien toteuttajia.
Suunnitteluvaiheen jälkeen jokainen aihealue ja niihin kootut asiat käytiin yhdessä läpi. Esiteltyihin ideoihin sai esittää jatkoideoita ja kysymyksiä. Keskustelua heräsikin mukavasti kunkin fläppitaulun kohdalla. Kehittämisfoorumin helmiksi voidaankin nostaa Kaupunkipuutarhan ohella, "Omena Varkaus" -tapahtuma, joka toteutettaisiin koko Vanhan Varkauden alueella kesällä 2019, ja Päiviönsaaren torin elävöittämiseksi tehdyt suunnitelmat, jotka olisi aikatalullisesti mahdollistaa toteuttaa kesäkaudella 2020. Vanha Varkaus kumppanuuspöytä jää nyt ansaitulle kesätauolle, mutta palaa syksyllä virkistyneenä ja uusia ideoita puhkuen suunnittelemaan ja tekemään entistä parempaa Vanhaa Varkautta yhdessä teidän kaikkien kanssa. Kannattaa kuitenkin olla kuulolla, tuoreimman Kehittämisfoorumin annista kuullaan varmasti vielä! Aurinkoista kesää kaikille! Tytti
Varkaus ja Vanha Varkaus-alue lähti rakentumaan, kun A.
Ahlström osti Varkauden tehtaat vuonna 1909 ja alkoi kehittämään alueelle puunjalostusteollisuutta.
Voimakanavan varrelle rakennettiin voima-asema, jonka rakennuksista kellotorni,
puuhiomo ja happotorni yhä edelleenkin hallitsevat näkymää Ahlströminkadun
varrella. Tehtaat ja Vanha Varkaus-alue rakentui Ahlströminkadun ja silloisen
Kuopiontien varteen. Ahlströminkatua pääsi nykyiselle Savontielle, joka oli
silloin se suuri maantie, joka johti Kuopioon.
1900-luvun alussa asuinrakennukset rakennettiin
hierarkkisessa järjestyksessä, eli eri yhteiskuntaluokat olivat omilla
alueillaan. Ihan lähimmäksi tehdasta Ahlströminkadun varteen rakennettiin
virkamiehille Tienkorvat, Tienhaarat ja Tienvarret. Vanhan Varkauden ytimeen nousi
Tehtaan koulu vuonna 1924, jonka takana asuivat työläiset Niittylöissä ja Korpeloissa,
sekä monissa muissa nyt jo puretuissa rakennuksissa. Kosulanniemen
huvila-alueella asui tehtaan ylin johto. Kosulanniemeen rakennettiin tehtaanjohtajalle
myös Rantala niminen huvila, joka yhä tänäkin päivänä on paikallaan.
Kaikista näistä rakennusten ja ympäristön kokemista
muutoksista huolimatta, alueella sekä sen rakennuksissa on paljon 1900-luvun tunnelmaa
ja ulkonäköä. Vanha Varkaus yhtenäisenä
kokonaisuutena muodostaa sen, mikä tekee tästä alueesta viehättävän.
Varkauden museoilla on yksi Suomen suurimpia kuva-arkistoja.
Arkisto pitää sisällään noin miljoona kuvaa, joista on julkaistu digitoituna
lähes 14 000 kappaletta. Näihin voit tutustua osoitteesta
piipunjuurella.fi
Maaliskuussa Vanha Varkaus kumppanuuspöytä-työryhmä järjesti kaikille avoimen työpajan Vanha Varkaus-alueen kehittämissuunnitelman alulle saattamiseksi. Oheisessa videossa on aihepiiri kerrallaan kuvattuna millaisia ajatuksia ja ideoita eri kehittämisalueet herättivät työpajaan osallistuneissa kaupunkilaisissa. Työpajan kuusi eri teema olivat:
Teollisuushistoria & Kulttuurihistoria
Yrittäjyys
Niittylät & Korpela
Asuminen
Alue & Ympäristö
Tehtaan koulu
Videon "ideapilvet" ovat ensimmäisen kehittämisfoorumin tuottama aineisto, josta lähdemme työstämään seuraavassa työpajassa Vanha Varkaus - alueen kehittämissuunnitelmaa. Mikäli haluat olla mukana vaikuttamassa kehittämissuunnitelman muotoutumiseen, olet lämpimästi tervetullut, vaikka ensimmäinen työpaja olisikin jäänyt väliin.
Seuraava työpaja tulee toteutumaan toukokuussa, aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Olkaa kuulolla!
Keskiviikko 20.3.2019 Vanhalla Postitalolla osoitti, että otsikon väite todella pitää paikkaansa. Ensimmäinen Vanha Varkaus kumppanuuspöytä -työryhmän järjestämä yleisölle avoin kehittämisfoorumi keräsi 34 aktiivista kaupunkikehittäjää pohtimaan ja ideoimaan Vanha Varkaus - alueen tulevaisuutta, sekä tuomaan omia ajatuksiaan näkyväksi. Illan työskentely perustui työpajaan, jossa learning cafe -tyyppisesti paneuduttiin Vanha Varkaus -alueen kehittämiseen kuuden eri keskusteluteeman muodossa. Käytännössä Vanhan Postitalon juhlasali oli jaettu kuuteen eri "pisteeseen" jossa, kukin kumppanuuspöytä - työryhmäläinen tuki avointa keskustelua oman aiheensa sisällä, sekä kirjasi osallistujien ehdotukset, ideat ja huomiot tasavertaisesti paperille. Työpajan kuusi eri teema olivat:
Aktiivinen osallistujajoukko jakautui spontaanisti ryhmiin eri teemojen ympärille, keskustelivat ja ideoivat yhdessä kunkin teeman sisällä noin 10 minuuttia. Ajan tullessa täyteen "kellokalle" kehotti keskustelijoita siirtymään seuraavan teeman pariin. Noin tunnin työskentelyn ja iloisen puheensorinan jälkeen kaikki työpajaan osallistuneet olivat kiertäneet jokaisen keskustelupisteen, ja tuottaneet roppakaupalla työstettävää seuraavaan työpajaan.
Lukuisat fläppitaulupaperit aseteltiin komeasti riviin kaikkien nähtäväksi ja luettavaksi. Jokainen työryhmäläinen esitteli oman aiheensa sisällä tuotetun sisällön, jonka jälkeen vielä keskusteltiin yhteisesti "ideapilvien" herättämistä ajatuksista. Nämä fläppitaulujen "ideapilvet" kirjoitetaan myös puhtaaksi ja julkaistaan myöhemmin mm. tässä blogissa, Vanha Varkaus - Facebook sivulla sekä Varkauden museoiden nettisivuilla. Tavoitteena on pohtia myös muita sosiaalista mediaa tukevia tiedottamisen kanavia, mutta siitä lisää myöhemmin.
Näin siis kasasimme yhteisöllisesti seuraavan avoimen Vanha Varkaus - kumppanuuspöytä kehittämisfoorumin aineiston, jota lähdemme työstämään edelleen yhteisönä, suunnaten kohti Vanha Varkaus - alueen kehittämissuunnitelmaa. Seuraava työpaja tulee toteutumaan toukokuussa, aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Olethan Sinäkin mukana silloin?
Lainaan tähän loppuun museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melarantaa;
Vanha Varkaus on enemmän kuin fyysinen paikka tai jonkin
menneen aikakauden jälki historiassa.
Talot ja asuinalueet kertovat omia tarinoitaan. Vanha
Varkaus ja kaupunki yleensäkin on mielikuvitusta ruokkiva aikakausien
kerrostuma. On Ahlstömiä, Gullichseniä, Kekkosen vierailuja ja Glöerseniä.
Kertomuksia rapuja kellarissa keittäneistä piioista,
pehtooreista, puutarhureista, päiväksi puretuista rakennustelineistä ja
puhtaaksi kuuratuista koivunkyljistä ja kumpaakin listaa voisi jatkaa vaikka
kuinka kauan.
Myös rakennuksiin on pakattuna suuri määrä kirjoittamatonta
historiaa, muistoja ja tavallisten ihmisten tarinoita.
Omankin talomme pihapiirissä on aikanaan ollut suurehko
oravanpyörä, siis sellainen jossa oli ihan oikeita oraviakin, nykyään sanaa
taidetaan käyttää vähän toisessa merkityksessä.
Kerran pihaamme tuli vanhempi ruotsinkielinen pariskunta
ihmettelemään pihallamme kasvavaa suurta tammea. Tuona päivänä meille selvisi
ettei pihapuummekaan ollut paljasjalkainen varkautelainen vaan muualta
muuttanut, kuten mekin. Pariskunnan mies oli lapsena asunut talossamme ja tuon
tammen porvoon saaristosta kaupunkiin tuonut ja omin käsin sen pihaamme
istuttanut.
Vanha Varkaus on mielentila, rakennukset ja asuinalueet on
pakattu täyteen kertomuksia jotka laittavat mielikuvituksen laukkaamaan.
Minkähänlaista on ihmisen elämä ollut Varkaudessa omakotiaatteen alkuaikoina?
Ja minkälaisia illanistujaisia on pidetty kieltolain aikaan päiviönsaaren
salakapakassa?
Varkaudessa järjestetään vuosittain tarinoiden Taulumäki
tapahtuma, se sopii tänne hyvin.
Varkaus on tarinoiden kaupunki pitkälti hyvin säilyneen
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskantansa vuoksi.
Edustan Vanha Varkaus-työryhmässä paitsi Vanhan Varkauden
asukkaita myös ainoana ryhmässä paljasjalkaisia varkautelaisia. Olen
lähes tulkoon kolmannen polven paljasjalkainen, sillä isovanhempani muuttivat
nuorina muualta Savon alueelta Varkauden seudulle. Isäni on syntynyt siinä
osassa Joroisia, josta muodostettiin sittemmin osa nyky-Varkautta. Äitini perhe
muutti Jäppilästä Varkauteen ja pääsi asumaan Savontien varressa olevaan
Porilaan ukkini aloitettua työt tehtaalla. Porila on jo aikoja sitten purettu
ja sen tilalla seisovat nykyään elementtikerrostalot. Isovanhempani rakensivat
Porilasta käsin Luttilan uudelle omakotitaloalueelle Alvar Aallon
suunnittelijoiden mallitalojen mukaisen kaksihuoneisen Vuokko-talonsa. Talo on
vieläkin paikoillaan ja siinä asuvat nykyään Keskuskonttorin Katja ja Luka.
Minulle on Varkauden rakennettu kulttuuri tullut tutuksi sekä paljasjalkaisuuden
että työn takia. Olen asunut Akonlahdessa, Joutenlahdessa, Könönpellossa,
Pussilanjoella, Taulumäellä ja nyt viimeksi neljättä vuotta Kosulanniemessä,
Vanhan Varkauden alueella. Mökki on ollut Harjaurannalla ja Viljolahdessa,
joten Kangaslampikin on tullut tutuksi. Kouluni olen käynyt Könönpellossa
ja yhteislyseossa. Yli 40 vuoden työuran tein kaupungin
sivistystoimen palveluksessa. Koulu- ja työhistoriastani johtuen erityisen
tuttuja rakennuksia Varkaudessa ovat Könönpellon, Waltterin, Luttilan ja yhteislyseon
(Päiviönsaaren) koulurakennukset, kansalaisopiston (nykyinen Soisalo-opisto),
entisen poliisikammarin (nykyinen Soisalo-kuvataidekoulu), entisen pääpostin
(sittemmin musiikkiopisto, nykyinen Immosen Jannen toimitila) sekä entisen
Tehtaan koulun tilat. Niinpä voinkin melkoisesti rakennettua Varkautta
tuntevana, väittää, että Varkaudessa on paljon hienoja vanhoja rakennuksia,
jotka kannattaa säilyttää osana Vanhaa Varkautta.
Muualta Varkauteen muuttaneet näyttävät katselevan uutta kotikaupunkiaan toisin
silmin kuin täällä ikänsä asuneet. He näkevät Varkauden historian, luonnon
kauneuden, vesistöjen rikkauden, teollisuuden ja tietysti vanhan Varkauden
alueen ainutlaatuisuuden. Me paljasjalkaiset pidämme tätä kaikkea liian usein
itsestään selvänä ja olemme joskus sokeutuneetkin sille, mikä on liian lähellä,
ihan nenämme edessä. Olenpa huomannut joidenkin häpeilevän
kotipaikkakuntaansa muualla liikkuessaan tai muualle muutettuaan.
Tehdään siis yhdessä Varkaudesta entistäkin viihtyisämpi ja vetovoimaisempi
kaupunki! Tai oikeammin - kaivetaan ja nostetaan vain yhdessä jo olemassa
olevat elementit esiin. Vanha Varkaus-hanke on yksi tärkeä veturi siihen
suuntaan. Jotta onnistutaan, siihen tarvitaan juuri sinua = meistä jokaista,
sillä ei riitä, että tämä on jonkun pienen piirin hommaa. Pienen piirin touhu
jää helposti puuhastelun tasolle, joten innostuksen on sytyttävä laajalti. Tule
siis vanhalle postitalolle keskiviikkona 20.3. Osallistumalla silloin
järjestettäviin kaikille varkautelaisille tarkoitettuihin työpajoihin sinun on
helppo lähteä omalla tavallasi mukaan Varkautta kehittämään.
Vuosi 2019 on Varkauden juhlavuosi, juhlistetaan sitä
iloitsemalla upeasta kotikaupungistamme!
Hei! Olen Eliisa Moilanen, Vanha Varkaus-hankkeen
työrukkanen, monessa mukana toimiva yhdistysaktiivi.
Olen asunut Varkauden Kurolassa
reilut viisi vuotta vanhassa omakotitalossa. Muutin Varkauteen syksyllä 2013.
Ensimmäisenä syksynä uudessa kotikaupungissani osallistuin kurssille, jolla
tutustuin Päiviönsaarella lapsuutensa viettäneeseen syntyperäiseen varkautelaiseen.
Olen aina ollut hyvin kiinnostunut vanhoista rakennuksista ja niiden
historiasta. Niihin liittyvät tarinat - tarinat niissä asuneista ihmisistä ja
tapahtumista – ovat aina kiehtoneet mieltäni. Lahdessa asuessani olin
uskollinen ”Loviisan Wanhat Talot” -tapahtumien kävijä, ja Varkauteen
muutettuani olin äimistynyt kuinka Vanha Varkaus -alue oli vähintään yhtä upea
ja ainutlaatuinen.
Kurssini aikana olin niin
innoissani uuden ystäväni kertomista esittelyistä ja tarinoista, että iltaisin
kotona intoilin oppimistani asioista Päiviönsaaren historiaan liittyen.
Avopuolisoni, itse Harjurannalta kotoisin, ihmetteli intoiluani, mutta tyynesti
täydensi kuulemiani tarinoita ja juttuja omilla muistoillaan. Kuulin, esimerkiksi
miksi kaupunkitalo on ns. nurinpäin, ja ymmärsin Ahlströminkadun hienon
puistokatuajatuksen kaupungintalolta kirkolle.
Kuulin tarinan Saksasta kadun
varrelle tuotetuista lehmuksista ja niille kaivetuista liian pienistä
istutuskuopista (liekö totta?). Minulle esiteltiin Varkauden Klubi ja
kerrottiin siellä pidetyistä legendaarisista tehtaan johtajiston juhlista.
Ajoin usein Ravintola Kaks’Ruusun ohi, mutta vasta sisällä kuulin kiehtovan
tarinan Kansankeittiöstä ja tehtaan ammattikoulusta. Silti pitkän aikaa
ihmettelin mikä on Ruukki? Tiesin sen toki tarkoittavan tehdasta, mutta missä
se sijaitsi? Tehtaan Keskuskonttori nökötti
tuohon aikaa pimeänä ja näytti tyhjältä ja yksinäiseltä. Kuulin, että Stora
Enso omistaa sen. Olin surullinen rakennuksen hyljätystä kohtalosta.
Toivoin aikakonetta – voi kunpa
olisin kokenut tuon ystäväni lapsuusajan vilkkauden Ahlströminkadulla ja
Päiviönsaaressa, kuullut tehtaanpillin rytmittävän kaupungin elämänmenoa ja
nähnyt vuoronvaihdon polkupyöräilijät… Kaupungin kerroksellisuus ja
luokkatietoisuus hämmästytti monimuotoisuudellaan.
Uutena kaupunkilaisena toteutin
syksyllä 2014 pitkäaikaisen haaveeni, ja onnistuin pääsemään Soisalo-opiston supersuositulle
entisöintikurssille. Tehtaan koulun kellarissa entisöinnin parissa tapasin
ensimmäisen kerran museotoimenjohtaja Hanna-Kaisan. Kevättalvella 2015 ilmoittauduin
hänen yllytyksestään mukaan Ympäristöluotseihin – vertaiskulkijoihin/-ihmettelijöihin,
joita voi tilata kanssaan vaikkapa kävelylle Vanhan Varkauden alueella. Varkauden
Teollisuuden 200-vuotisjuhlavuoden aikana adoptoitiin myös Peltola-rakennus kesällä
2015. Peltolassa riitti vierailijoita vilkkaasti koko kesän ajan – sekä
kaupunkilaisia että matkailijoita. Sinä kesänä vein itse kaikki meillä
vierailleet ystäväni aikamatkalle Vanhaan Varkauteen. Kaikki ystäväni olivat
äimistyneitä alueen upeudesta, mutta samalla myös hämmästyneitä miksi alue ei
ole tunnetumpi tai paremmin hyödynnetty kaupungin markkinoinnissa ja
matkailuvalttina.
Varkauden Museonystävät
perustettiin lokakuussa 2015, ja iloisena otin vastaan minulle tarjotun
yhdistyksen puheenjohtajuuden. Varkauden Museonystävät toimivat vapaaehtoispohjalta
läheisessä yhteistyössä Varkauden Museoiden museoammattilaisten esimerkiksi apukäsinä
erilaisissa avustustöissä kokoelmien ja näyttelyiden taustatöiden parissa.
Teollisuuden Tekijät -hankkeessa Museonystävillä on aktiivinen rooli
aikalaistarinoiden tallentajina. Toimintamme johtoajatus on ”hauskasti
hyödyllistä”. Tulevana syksynä, syyskuussa 2019, saamme valtakunnallisen museon
ystävien tapaamisen tänne Varkauteen ja aiomme ylpeinä esitellä kaupunkimme
upeaa historiaa ja nykypäivää.
Minusta tuli yrittäjä joulukuussa
2015, ja samalla liityin toimeliaisiin Keski-Savon Yrittäjänaisiin. Keski-Savon
Yrittäjänaiset täyttivät 70 vuotta viime vuonna 2018, ja komeat juhlat
vietettiin totta kai Vanhan Varkauden alueella, upeassa Kaks’Ruusussa. Keski-Savon
Yrittäjänaisten puheenjohtajana (2018-2019) olen omalta osaltani päässyt puolustamaan
yrittäjyyden, rakennetun kulttuuuriperinnön ja elävän kaupunkikulttuurin
merkitystä keskeisenä elinvoimatekijänä myös kaupunkimme päätöksenteossa.
Minun unelmani - ”lottovoittajavisioni”
- on saada ”pelastettua” Vanha Varkaus -alue tuleville sukupolville. Uskon,
että kaikki sen rakennukset ovat asianmukaisesti, vanhoja rakennuksia
kunnioittaen, kunnostettavissa viehättäväksi kylämäiseksi yhteisöksi, jossa on
elämää ja elinvoimaa - eri-ikäisiä asukkaita, kannattavia yrityksiä, matkailijoita,
vierailijoita, kiinnostavia tapahtumia ja tulevaisuudenuskoa.
Me emme voi rakentamalla tehdä
uudesta vanhaa – Siksi meidän tulee arvostaa ainutlaatuista
kulttuurimiljöötämme ja kirjoittaa sen historiaa eläväksi myös tuleville
jälkipolville.
Millaisen tarinan sinä haluat
omalta osaltasi kirjoittaa? Tule mukaan Vanha Varkaus -hankkeen
kumppanuuspöytään Vanhalle Postitalolle keskiviikkona 20.3.2019 klo 18:00.
Immosen Jannen tarina on upea esimerkki siitä kuinka hän rohkeasti otti
haltuunsa rapistuvan arvorakennuksen ja antoi sille uuden tulevaisuuden. -
Hyvä, Janne!
Vanha Varkaus on ihan mieletön paikka. Kaikkea
on lähellä. Upeat kosket, hyvät kävely reitit, huippukalapaikat keskellä
kaupunkia, kuntosali, kauppa, uimahalli, ravintoloita, tosi upeita vanhoja
rakennuksia, sekä tietysti teknologia ja selluteollisuutta mikä tuonut eloa ja
vieraita kaupunkiin jo aikojen alusta lähtien. Mikä on tietenkin meille
kaikille Varkautelaisille hyvä asia.
Olisikin hieno jos saataisiin kehitettyä
Varkautta ja erityisesti Vanhaa Varkautta siihen suuntaan, että olisi enemmän
yhteisöllisyyttä toimia yhdessä. Olisi eri palvelun tarjoajia, kauppoja yms. lähistöllä silleen, että joka päiväiset asiat voisi hoitaa ns. paikallisesti
kävellen lähiympäristössä, ja olisi paikkoja missä ihmiset voisi käydä
kahviloita yms. Tietenkin Varkaudessa vierailijat voivat majoittautua Vanhan
Postitalon siisteissä remontoiduissa huoneissa ja nauttia virkeästä kaupunki
ympäristöstä.
Vanhan Varkauden tulevaisuutta ja
kehityskohteita onkin meidän hyvä alkaa miettiä yhdessä ja miettiä miten
saataisiin Vanha Varkaus eloisaksi ja sellaiseksi, missä kaikkien on hyvä ja
mukava olla, sekä tietenkin ennen kaikkea itse muistaa kaikki hyvä, mitä meillä
täällä on ja kertoa se rohkeasti muualta tulleille.
Niin, mitä se kumppanuuspöytä menetelmänä pitää oikein sisällään? Mitä ovat ne arvot joita kuntalaisten osallisuuteen pyrkivä menetelmä kantaa povessaan? Onko kymppanuuspöytä todellakin meidän kaikkien juttu, Sinun, Minun ja koko yhteisön? Hyviä kysymyksiä kaikki. Kumppanuuspöytä menetelmänä tarjoaa osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Kumppanuuspöytätyöskentely perustuu avoimuuteen, tasa-arvoon ja moninäkökulmaisuuteen. Kumppanuuspöytätyöskentelyn pohjana on yhteisen päämäärän löytyminen ja niiden tarpeiden tunnistaminen, joita Vanha Varkaus alueena kantaa sisällään kehittyäkseen. Vanha Varkaus kumppanuuspöydässä osallisuus ja kansalaisvaikuttaminen ovat keskeisissä rooleissa. Kumppanuuspöydässä työskenteleminen merkitsee osallisuutta koko kehittämisuunnitelman luomisprosessiin;
osallisuutta suunnitteluun
osallisuutta toimintaan
osallisuutta tiedon vastaanottamiseen ja antamiseen
osallisuutta päätöksentekoon
Vanha Varkaus kumppanuuspöytään on pyydetty Varkauden alueella, ja Vanhassa Varkaudessa elämän eri osa-alueilla aktiivisesti vaikuttavia toimijoita, joista muodostuu kumppanuuspöydän moninäkökulmainen ydintyöryhmä. Vaikka toimintaa koordinoi meidän museolaisten lisäksi alueen asukkaista, yrittäjistä ja yhdistysaktiiveistä koostunut "työrukkanen", on kaikki Vanha Varkaus -alueen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt enemmän kuin tervetulleita osallisiksi kumppanuuspöytään, sekä kehittämissuunnitelman luonnosteluun. Kutsummekin juuri Sinut osalliseksi kumppanuuspöytään osaksi tätä hienoa hanketta. Jokaisen panos on tärkeä! Terveisin Tytti
keskiviikko 6. helmikuuta 2019
Osallistu oikeesti-keskustelutilaisuus
Vanha Varkaus-alueen kehittämistyön lähtölaukaus asetettiin Osallistu oikeesti-keskustelutilaisuudessa Tehtaan koululla lokakuussa 2018. Paikalle saapui runsaasti kaupunkilaisia keskustelemaan Vanhan Varkauden arvokkaan kulttuuriympäristön tulevaisuudesta, merkityksistä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Keskustelua käytiin myös kulttuuriympäristön kipupisteistä, Niittylä-korttelin mahdollisuuksista ja yleensäkin arvorakennusten kunnostamisen haasteista.
Katso kooste tilaisuudesta tästä:
https://youtu.be/wnPYPglnqLg Paikalla ja mukana keskustelemassa oli asiantuntijoita, sekä kaupungin päättäjiä ja muita toimijoita. Keskustelemassa: Hannu Tsupari Kaupunginjohtaja, Varkauden kaupunki Hanna-Kaisa Melaranta Museotoimenjohtaja, Varkauden kaupunki Tapio Laaksonen Kulttuuriympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon Ely-keskus Jorma Pesonen Vanha Varkaus alueen asukas ja kiinteistönomistaja Janne Immonen Vanha Varkaus alueen yrittäjä ja kiinteistönomistaja
Keskustelun veti Vuokko Jaakkola Osallisuuskoordinaattori, Varkauden kaupunki
Hyvän keskustelutilaisuuden lopputulema oli selkeä: nyt on toiminnan aika. Tämän tilaisuuden seurauksena on nyt Vanhan Varkauden kehittämistyötä lähdetty työstämään yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tilaisuuden striimaus kokonaisuudessaan
(2 h) löytyy Varkauden kaupungin facebook-sivuilta.
Vanha Varkaus-alue on Varkauden historian ydinalueita, kaupungin
historia elää Vanhan Varkauden kaduilla, rakennuksissa, tehtaissa ja
puistoissa. Kehittyäkseen alue tarvitsee nyt aktiivisia toimenpiteitä.
Vanha Varkaus-alueen kehittämisen keskiössä on toki rakennusten
säilyminen, mutta myös se, kuinka aluella voidaan asua, yrittää ja
toimia. Mitä toimintaa ja toimenpiteitä tarvitsemme, jotta Vanha
Varkaus-alue voi tuottaa meille hyvinvointia, palveluita, työpaikkoja ja
kuinka se voi välittää kaupunkilaisille merkityksellistä tietoa
kulttuuriperinnöstä ja antaa meille luvan tulla ja viipyä meille
merkityksellisistä paikoista?
Vanha Varkaus-alueen
kehittämissuunnitelmaa toteutetaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa
kumppanuuspöytämenetelmällä vuoden 2019 aikana. Kumppanuuspöytä voi olla
sovitun teeman mukainen löyhä kehittämisrakenne. Tämänkaltaisessa
pöydässä eri toimijat pohtivat yhteistuumin tietyn palvelun tai
laajemmin ihmisten elinympäristön kehittämistarpeita ja etsivät näihin
yhdessä ratkaisuja. Kumppanuuspöytä voi olla myös demokraattista
järjestelmää täydentävä osallisuusmalli. Se parantaa asukkaiden
mahdollisuuksia vaikuttaa ja tuo virallisten elinten rinnalle
osallistumisen ja vaikuttamisen välineen.
Vanha
Varkaus-kehittämissuunnitelmaa toteuttamaan on Varkauden museoiden
kanssa yhdessä kerätty työryhmä, joka koostuu alueen asukkaista,
yrittäjistä ja muista toimijoista. Työryhmä on toiminnassa työrukkanen
ja viestinviejä, jotka ovat mukana toiminassa vapaaehtoisesti,
kehittämisintoa pursuen. Vuoden aikana työryhmä järjestää
kumppanuuspöytä-keskusteluja, yleisötilaisuuksia ja työpajoja, joista
ensimmäinen yleisölle suunnattu tilaisuus järjestetään 20.3. klo 18.00
alkaen Vanhalla Postitalolla.
Työryhmässä ovat mukana seuraavat henkilöt:
Janne Immonen, alueen yrittäjä
Eliisa Moilanen, alueella toimivien yhdistysten aktiivi
Kati Paananen, alueen yrittäjä ja asukas
Teemu Paananen, alueen yrittäjä ja asukas
Jorma Pesonen, alueen asukas
Varkauden museoilta toimintaa koordinoivat yhteisötyökoordinaattori Tytti Härkönen ja museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta