Vanha Varkaus, yhdistysaktiivin aarreaitta

Hei! Olen Eliisa Moilanen, Vanha Varkaus-hankkeen työrukkanen, monessa mukana toimiva yhdistysaktiivi.

Olen asunut Varkauden Kurolassa reilut viisi vuotta vanhassa omakotitalossa. Muutin Varkauteen syksyllä 2013. Ensimmäisenä syksynä uudessa kotikaupungissani osallistuin kurssille, jolla tutustuin Päiviönsaarella lapsuutensa viettäneeseen syntyperäiseen varkautelaiseen. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut vanhoista rakennuksista ja niiden historiasta. Niihin liittyvät tarinat - tarinat niissä asuneista ihmisistä ja tapahtumista – ovat aina kiehtoneet mieltäni. Lahdessa asuessani olin uskollinen ”Loviisan Wanhat Talot” -tapahtumien kävijä, ja Varkauteen muutettuani olin äimistynyt kuinka Vanha Varkaus -alue oli vähintään yhtä upea ja ainutlaatuinen.

Kurssini aikana olin niin innoissani uuden ystäväni kertomista esittelyistä ja tarinoista, että iltaisin kotona intoilin oppimistani asioista Päiviönsaaren historiaan liittyen. Avopuolisoni, itse Harjurannalta kotoisin, ihmetteli intoiluani, mutta tyynesti täydensi kuulemiani tarinoita ja juttuja omilla muistoillaan. Kuulin, esimerkiksi miksi kaupunkitalo on ns. nurinpäin, ja ymmärsin Ahlströminkadun hienon puistokatuajatuksen kaupungintalolta kirkolle.

Kuulin tarinan Saksasta kadun varrelle tuotetuista lehmuksista ja niille kaivetuista liian pienistä istutuskuopista (liekö totta?). Minulle esiteltiin Varkauden Klubi ja kerrottiin siellä pidetyistä legendaarisista tehtaan johtajiston juhlista. Ajoin usein Ravintola Kaks’Ruusun ohi, mutta vasta sisällä kuulin kiehtovan tarinan Kansankeittiöstä ja tehtaan ammattikoulusta. Silti pitkän aikaa ihmettelin mikä on Ruukki? Tiesin sen toki tarkoittavan tehdasta, mutta missä se sijaitsi? Tehtaan Keskuskonttori nökötti tuohon aikaa pimeänä ja näytti tyhjältä ja yksinäiseltä. Kuulin, että Stora Enso omistaa sen. Olin surullinen rakennuksen hyljätystä kohtalosta.

Toivoin aikakonetta – voi kunpa olisin kokenut tuon ystäväni lapsuusajan vilkkauden Ahlströminkadulla ja Päiviönsaaressa, kuullut tehtaanpillin rytmittävän kaupungin elämänmenoa ja nähnyt vuoronvaihdon polkupyöräilijät… Kaupungin kerroksellisuus ja luokkatietoisuus hämmästytti monimuotoisuudellaan.

Uutena kaupunkilaisena toteutin syksyllä 2014 pitkäaikaisen haaveeni, ja onnistuin pääsemään Soisalo-opiston supersuositulle entisöintikurssille. Tehtaan koulun kellarissa entisöinnin parissa tapasin ensimmäisen kerran museotoimenjohtaja Hanna-Kaisan. Kevättalvella 2015 ilmoittauduin hänen yllytyksestään mukaan Ympäristöluotseihin – vertaiskulkijoihin/-ihmettelijöihin, joita voi tilata kanssaan vaikkapa kävelylle Vanhan Varkauden alueella. Varkauden Teollisuuden 200-vuotisjuhlavuoden aikana adoptoitiin myös Peltola-rakennus kesällä 2015. Peltolassa riitti vierailijoita vilkkaasti koko kesän ajan – sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Sinä kesänä vein itse kaikki meillä vierailleet ystäväni aikamatkalle Vanhaan Varkauteen. Kaikki ystäväni olivat äimistyneitä alueen upeudesta, mutta samalla myös hämmästyneitä miksi alue ei ole tunnetumpi tai paremmin hyödynnetty kaupungin markkinoinnissa ja matkailuvalttina.

Varkauden Museonystävät perustettiin lokakuussa 2015, ja iloisena otin vastaan minulle tarjotun yhdistyksen puheenjohtajuuden. Varkauden Museonystävät toimivat vapaaehtoispohjalta läheisessä yhteistyössä Varkauden Museoiden museoammattilaisten esimerkiksi apukäsinä erilaisissa avustustöissä kokoelmien ja näyttelyiden taustatöiden parissa. Teollisuuden Tekijät -hankkeessa Museonystävillä on aktiivinen rooli aikalaistarinoiden tallentajina. Toimintamme johtoajatus on ”hauskasti hyödyllistä”. Tulevana syksynä, syyskuussa 2019, saamme valtakunnallisen museon ystävien tapaamisen tänne Varkauteen ja aiomme ylpeinä esitellä kaupunkimme upeaa historiaa ja nykypäivää.

Minusta tuli yrittäjä joulukuussa 2015, ja samalla liityin toimeliaisiin Keski-Savon Yrittäjänaisiin. Keski-Savon Yrittäjänaiset täyttivät 70 vuotta viime vuonna 2018, ja komeat juhlat vietettiin totta kai Vanhan Varkauden alueella, upeassa Kaks’Ruusussa. Keski-Savon Yrittäjänaisten puheenjohtajana (2018-2019) olen omalta osaltani päässyt puolustamaan yrittäjyyden, rakennetun kulttuuuriperinnön ja elävän kaupunkikulttuurin merkitystä keskeisenä elinvoimatekijänä myös kaupunkimme päätöksenteossa.

Minun unelmani - ”lottovoittajavisioni” - on saada ”pelastettua” Vanha Varkaus -alue tuleville sukupolville. Uskon, että kaikki sen rakennukset ovat asianmukaisesti, vanhoja rakennuksia kunnioittaen, kunnostettavissa viehättäväksi kylämäiseksi yhteisöksi, jossa on elämää ja elinvoimaa - eri-ikäisiä asukkaita, kannattavia yrityksiä, matkailijoita, vierailijoita, kiinnostavia tapahtumia ja tulevaisuudenuskoa.

Me emme voi rakentamalla tehdä uudesta vanhaa – Siksi meidän tulee arvostaa ainutlaatuista kulttuurimiljöötämme ja kirjoittaa sen historiaa eläväksi myös tuleville jälkipolville.

Millaisen tarinan sinä haluat omalta osaltasi kirjoittaa? Tule mukaan Vanha Varkaus -hankkeen kumppanuuspöytään Vanhalle Postitalolle keskiviikkona 20.3.2019 klo 18:00. Immosen Jannen tarina on upea esimerkki siitä kuinka hän rohkeasti otti haltuunsa rapistuvan arvorakennuksen ja antoi sille uuden tulevaisuuden. - Hyvä, Janne!

Terveisiä Vanhalta Postitalolta

Vanha Varkaus on ihan mieletön paikka. Kaikkea on lähellä. Upeat kosket, hyvät kävely reitit, huippukalapaikat keskellä kaupunkia, kuntosali, kauppa, uimahalli, ravintoloita, tosi upeita vanhoja rakennuksia, sekä tietysti teknologia ja selluteollisuutta mikä tuonut eloa ja vieraita kaupunkiin jo aikojen alusta lähtien. Mikä on tietenkin meille kaikille Varkautelaisille hyvä asia.

Olisikin hieno jos saataisiin kehitettyä Varkautta ja erityisesti Vanhaa Varkautta siihen suuntaan, että olisi enemmän yhteisöllisyyttä toimia yhdessä. Olisi eri palvelun tarjoajia, kauppoja yms. lähistöllä silleen, että joka päiväiset asiat voisi hoitaa ns. paikallisesti kävellen lähiympäristössä, ja olisi paikkoja missä ihmiset voisi käydä kahviloita yms. Tietenkin Varkaudessa vierailijat voivat majoittautua Vanhan Postitalon siisteissä remontoiduissa huoneissa ja nauttia virkeästä kaupunki ympäristöstä.

Vanhan Varkauden tulevaisuutta ja kehityskohteita onkin meidän hyvä alkaa miettiä yhdessä ja miettiä miten saataisiin Vanha Varkaus eloisaksi ja sellaiseksi, missä kaikkien on hyvä ja mukava olla, sekä tietenkin ennen kaikkea itse muistaa kaikki hyvä, mitä meillä täällä on ja kertoa se rohkeasti muualta tulleille.

Terveisin

Janne Immonen

www.vanhapostitalo.fi

Kumppanuuspöytämenetelmällä kohti Vanha Varkaus - kehittämissuunnitelmaa

Niin, mitä se kumppanuuspöytä menetelmänä pitää oikein sisällään? Mitä ovat ne arvot joita kuntalaisten osallisuuteen pyrkivä menetelmä kantaa povessaan? Onko kymppanuuspöytä todellakin meidän kaikkien juttu, Sinun, Minun ja koko yhteisön?

Hyviä kysymyksiä kaikki.

Kumppanuuspöytä menetelmänä tarjoaa osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Kumppanuuspöytätyöskentely perustuu avoimuuteen, tasa-arvoon ja moninäkökulmaisuuteen. Kumppanuuspöytätyöskentelyn pohjana on yhteisen päämäärän löytyminen ja niiden tarpeiden tunnistaminen, joita Vanha Varkaus alueena kantaa sisällään kehittyäkseen.

Vanha Varkaus kumppanuuspöydässä osallisuus ja kansalaisvaikuttaminen ovat keskeisissä rooleissa. Kumppanuuspöydässä työskenteleminen merkitsee osallisuutta koko kehittämisuunnitelman luomisprosessiin;

• osallisuutta suunnitteluun
• osallisuutta toimintaan
• osallisuutta tiedon vastaanottamiseen ja antamiseen
• osallisuutta päätöksentekoon

Vanha Varkaus kumppanuuspöytään on pyydetty Varkauden alueella, ja Vanhassa Varkaudessa elämän eri osa-alueilla aktiivisesti vaikuttavia toimijoita, joista muodostuu kumppanuuspöydän moninäkökulmainen ydintyöryhmä.

Vaikka toimintaa koordinoi meidän museolaisten lisäksi alueen asukkaista, yrittäjistä ja yhdistysaktiiveistä koostunut "työrukkanen", on kaikki Vanha Varkaus -alueen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt enemmän kuin tervetulleita osallisiksi kumppanuuspöytään, sekä kehittämissuunnitelman luonnosteluun.

Kutsummekin juuri Sinut osalliseksi kumppanuuspöytään osaksi tätä hienoa hanketta. Jokaisen panos on tärkeä!

Terveisin Tytti

  

Osallistu oikeesti-keskustelutilaisuus

Vanha Varkaus-alueen kehittämistyön lähtölaukaus asetettiin Osallistu oikeesti-keskustelutilaisuudessa Tehtaan koululla lokakuussa 2018. Paikalle saapui runsaasti kaupunkilaisia keskustelemaan Vanhan Varkauden arvokkaan kulttuuriympäristön tulevaisuudesta, merkityksistä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Keskustelua käytiin myös kulttuuriympäristön kipupisteistä, Niittylä-korttelin mahdollisuuksista ja yleensäkin arvorakennusten kunnostamisen haasteista.

Katso kooste tilaisuudesta tästä:

https://youtu.be/wnPYPglnqLg

Paikalla ja mukana keskustelemassa oli asiantuntijoita, sekä kaupungin päättäjiä ja muita toimijoita.
Keskustelemassa:
Hannu Tsupari                  Kaupunginjohtaja, Varkauden kaupunki        
Hanna-Kaisa Melaranta    Museotoimenjohtaja, Varkauden kaupunki
Tapio Laaksonen              Kulttuuriympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon Ely-keskus
Jorma Pesonen                 Vanha Varkaus alueen asukas ja kiinteistönomistaja
Janne Immonen                Vanha Varkaus alueen yrittäjä ja kiinteistönomistaja
 
Keskustelun veti Vuokko Jaakkola    Osallisuuskoordinaattori, Varkauden kaupunki


Hyvän keskustelutilaisuuden lopputulema oli selkeä: nyt on toiminnan aika. Tämän tilaisuuden seurauksena on nyt Vanhan Varkauden kehittämistyötä lähdetty työstämään yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Tilaisuuden striimaus kokonaisuudessaan (2 h) löytyy Varkauden kaupungin facebook-sivuilta.

Vanha Varkaus-kehittämissuunnitelma syntyy yhdessä toimimalla

Vanha Varkaus-alue on Varkauden historian ydinalueita, kaupungin historia elää Vanhan Varkauden kaduilla, rakennuksissa, tehtaissa ja puistoissa. Kehittyäkseen alue tarvitsee nyt aktiivisia toimenpiteitä. Vanha Varkaus-alueen kehittämisen keskiössä on toki rakennusten säilyminen, mutta myös se, kuinka aluella voidaan asua, yrittää ja toimia. Mitä toimintaa ja toimenpiteitä tarvitsemme, jotta Vanha Varkaus-alue voi tuottaa meille hyvinvointia, palveluita, työpaikkoja ja kuinka se voi välittää kaupunkilaisille merkityksellistä tietoa kulttuuriperinnöstä ja antaa meille luvan tulla ja viipyä meille merkityksellisistä paikoista?

Vanha Varkaus-alueen kehittämissuunnitelmaa toteutetaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa kumppanuuspöytämenetelmällä vuoden 2019 aikana. Kumppanuuspöytä voi olla sovitun teeman mukainen löyhä kehittämisrakenne. Tämänkaltaisessa pöydässä eri toimijat pohtivat yhteistuumin tietyn palvelun tai laajemmin ihmisten elinympäristön kehittämistarpeita ja etsivät näihin yhdessä ratkaisuja. Kumppanuuspöytä voi olla myös demokraattista järjestelmää täydentävä osallisuusmalli. Se parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja tuo virallisten elinten rinnalle osallistumisen ja vaikuttamisen välineen.

Vanha Varkaus-kehittämissuunnitelmaa toteuttamaan on Varkauden museoiden kanssa yhdessä kerätty työryhmä, joka koostuu alueen asukkaista, yrittäjistä ja muista toimijoista. Työryhmä on toiminnassa työrukkanen ja viestinviejä, jotka ovat mukana toiminassa vapaaehtoisesti, kehittämisintoa pursuen. Vuoden aikana työryhmä järjestää kumppanuuspöytä-keskusteluja, yleisötilaisuuksia ja työpajoja, joista ensimmäinen yleisölle suunnattu tilaisuus järjestetään 20.3. klo 18.00 alkaen Vanhalla Postitalolla.

Työryhmässä ovat mukana seuraavat henkilöt:
Janne Immonen, alueen yrittäjä
Eliisa Moilanen, alueella toimivien yhdistysten aktiivi
Kati Paananen, alueen yrittäjä ja asukas
Teemu Paananen, alueen yrittäjä ja asukas
Jorma Pesonen, alueen asukas
Varkauden museoilta toimintaa koordinoivat yhteisötyökoordinaattori Tytti Härkönen ja museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta