lauantai 23. maaliskuuta 2019

Yhteisössä on voimaa!

Keskiviikko 20.3.2019 Vanhalla Postitalolla osoitti, että otsikon väite todella pitää paikkaansa. Ensimmäinen Vanha Varkaus kumppanuuspöytä  -työryhmän järjestämä yleisölle avoin kehittämisfoorumi keräsi 34 aktiivista kaupunkikehittäjää pohtimaan ja ideoimaan Vanha Varkaus - alueen tulevaisuutta, sekä tuomaan omia ajatuksiaan näkyväksi.

Illan työskentely perustui työpajaan, jossa learning cafe -tyyppisesti paneuduttiin Vanha Varkaus -alueen kehittämiseen kuuden eri keskusteluteeman muodossa. Käytännössä Vanhan Postitalon juhlasali oli jaettu kuuteen eri "pisteeseen" jossa, kukin kumppanuuspöytä - työryhmäläinen tuki avointa keskustelua oman aiheensa sisällä, sekä kirjasi osallistujien ehdotukset, ideat ja huomiot tasavertaisesti paperille.

Työpajan kuusi eri teema olivat:

  • Teollisuushistoria & Kulttuurihistoria / Hanna-Kaisa Melaranta
  • Yrittäjyys / Janne Immonen
  • Niittylät & Korpela / Teemu Paananen
  • Asuminen / Kati Paananen
  • Alue & Ympäristö / Jorma Pesonen
  • Tehtaan koulu / Eliisa Moilanen
Aktiivinen osallistujajoukko jakautui spontaanisti ryhmiin eri teemojen ympärille, keskustelivat ja ideoivat yhdessä kunkin teeman sisällä noin 10 minuuttia. Ajan tullessa täyteen "kellokalle" kehotti keskustelijoita siirtymään seuraavan teeman pariin. Noin tunnin työskentelyn ja iloisen puheensorinan jälkeen kaikki työpajaan osallistuneet olivat kiertäneet jokaisen keskustelupisteen, ja tuottaneet roppakaupalla työstettävää seuraavaan työpajaan.

Lukuisat fläppitaulupaperit aseteltiin komeasti riviin kaikkien nähtäväksi ja luettavaksi. Jokainen työryhmäläinen esitteli oman aiheensa sisällä tuotetun sisällön, jonka jälkeen vielä keskusteltiin yhteisesti "ideapilvien" herättämistä ajatuksista. Nämä fläppitaulujen "ideapilvet" kirjoitetaan myös puhtaaksi ja julkaistaan myöhemmin mm. tässä blogissa, Vanha Varkaus - Facebook sivulla sekä Varkauden museoiden nettisivuilla. Tavoitteena on pohtia myös muita sosiaalista mediaa tukevia tiedottamisen kanavia, mutta siitä lisää myöhemmin.

Näin siis kasasimme yhteisöllisesti seuraavan avoimen Vanha Varkaus - kumppanuuspöytä kehittämisfoorumin aineiston, jota lähdemme työstämään edelleen yhteisönä, suunnaten kohti Vanha Varkaus - alueen kehittämissuunnitelmaa. Seuraava työpaja tulee toteutumaan toukokuussa, aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Olethan Sinäkin mukana silloin?

Lainaan tähän loppuun museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melarantaa;

"tämä on hyvä alku, mutta vasta alku!"
Ps: Hörpättiin me ihan oikeatkin pullakahvit!

Innostunein ja kiitollisin terveisin Tytti




torstai 14. maaliskuuta 2019

Mitä on Vanha Varkaus?


Vanha Varkaus on enemmän kuin fyysinen paikka tai jonkin menneen aikakauden jälki historiassa.

Talot ja asuinalueet kertovat omia tarinoitaan. Vanha Varkaus ja kaupunki yleensäkin on mielikuvitusta ruokkiva aikakausien kerrostuma. On Ahlstömiä, Gullichseniä, Kekkosen vierailuja ja Glöerseniä.

Kertomuksia rapuja kellarissa keittäneistä piioista, pehtooreista, puutarhureista, päiväksi puretuista rakennustelineistä ja puhtaaksi kuuratuista koivunkyljistä ja kumpaakin listaa voisi jatkaa vaikka kuinka kauan.

Myös rakennuksiin on pakattuna suuri määrä kirjoittamatonta historiaa, muistoja ja tavallisten ihmisten tarinoita.

Omankin talomme pihapiirissä on aikanaan ollut suurehko oravanpyörä, siis sellainen jossa oli ihan oikeita oraviakin, nykyään sanaa taidetaan käyttää vähän toisessa merkityksessä.

Kerran pihaamme tuli vanhempi ruotsinkielinen pariskunta ihmettelemään pihallamme kasvavaa suurta tammea. Tuona päivänä meille selvisi ettei pihapuummekaan ollut paljasjalkainen varkautelainen vaan muualta muuttanut, kuten mekin. Pariskunnan mies oli lapsena asunut talossamme ja tuon tammen porvoon saaristosta kaupunkiin tuonut ja omin käsin sen pihaamme istuttanut.

Vanha Varkaus on mielentila, rakennukset ja asuinalueet on pakattu täyteen kertomuksia jotka laittavat mielikuvituksen laukkaamaan. Minkähänlaista on ihmisen elämä ollut Varkaudessa omakotiaatteen alkuaikoina? Ja minkälaisia illanistujaisia on pidetty kieltolain aikaan päiviönsaaren salakapakassa?

Varkaudessa järjestetään vuosittain tarinoiden Taulumäki tapahtuma, se sopii tänne hyvin.
Varkaus on tarinoiden kaupunki pitkälti hyvin säilyneen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskantansa vuoksi.

Terveisin
Teemu Paananen


torstai 7. maaliskuuta 2019

Minä paljasjalkainen Vanha-Varkautelainen


Edustan Vanha Varkaus-työryhmässä paitsi Vanhan Varkauden asukkaita myös ainoana ryhmässä paljasjalkaisia varkautelaisia. Olen lähes tulkoon kolmannen polven paljasjalkainen, sillä isovanhempani muuttivat nuorina muualta Savon alueelta Varkauden seudulle. Isäni on syntynyt siinä osassa Joroisia, josta muodostettiin sittemmin osa nyky-Varkautta. Äitini perhe muutti Jäppilästä Varkauteen ja pääsi asumaan Savontien varressa olevaan Porilaan ukkini aloitettua työt tehtaalla. Porila on jo aikoja sitten purettu ja sen tilalla seisovat nykyään elementtikerrostalot. Isovanhempani rakensivat Porilasta käsin Luttilan uudelle omakotitaloalueelle Alvar Aallon suunnittelijoiden mallitalojen mukaisen kaksihuoneisen Vuokko-talonsa. Talo on vieläkin paikoillaan ja siinä asuvat nykyään Keskuskonttorin Katja ja Luka.

Minulle on Varkauden rakennettu kulttuuri tullut tutuksi sekä paljasjalkaisuuden että työn takia. Olen asunut Akonlahdessa, Joutenlahdessa, Könönpellossa, Pussilanjoella, Taulumäellä ja nyt viimeksi neljättä vuotta Kosulanniemessä, Vanhan Varkauden alueella. Mökki on ollut Harjaurannalla ja Viljolahdessa, joten Kangaslampikin on tullut tutuksi. Kouluni olen käynyt Könönpellossa ja yhteislyseossa.  Yli 40 vuoden työuran tein kaupungin sivistystoimen palveluksessa. Koulu- ja työhistoriastani johtuen erityisen tuttuja rakennuksia Varkaudessa ovat Könönpellon, Waltterin, Luttilan ja yhteislyseon (Päiviönsaaren) koulurakennukset, kansalaisopiston (nykyinen Soisalo-opisto), entisen poliisikammarin (nykyinen Soisalo-kuvataidekoulu), entisen pääpostin (sittemmin musiikkiopisto, nykyinen Immosen Jannen toimitila) sekä entisen Tehtaan koulun tilat. Niinpä voinkin melkoisesti rakennettua Varkautta tuntevana, väittää, että Varkaudessa on paljon hienoja vanhoja rakennuksia, jotka kannattaa säilyttää osana Vanhaa Varkautta.

Muualta Varkauteen muuttaneet näyttävät katselevan uutta kotikaupunkiaan toisin silmin kuin täällä ikänsä asuneet. He näkevät Varkauden historian, luonnon kauneuden, vesistöjen rikkauden, teollisuuden ja tietysti vanhan Varkauden alueen ainutlaatuisuuden. Me paljasjalkaiset pidämme tätä kaikkea liian usein itsestään selvänä ja olemme joskus sokeutuneetkin sille, mikä on liian lähellä, ihan nenämme edessä. Olenpa huomannut joidenkin häpeilevän kotipaikkakuntaansa muualla liikkuessaan tai muualle muutettuaan.

Tehdään siis yhdessä Varkaudesta entistäkin viihtyisämpi ja vetovoimaisempi kaupunki! Tai oikeammin - kaivetaan ja nostetaan vain yhdessä jo olemassa olevat elementit esiin. Vanha Varkaus-hanke on yksi tärkeä veturi siihen suuntaan. Jotta onnistutaan, siihen tarvitaan juuri sinua = meistä jokaista, sillä ei riitä, että tämä on jonkun pienen piirin hommaa. Pienen piirin touhu jää helposti puuhastelun tasolle, joten innostuksen on sytyttävä laajalti. Tule siis vanhalle postitalolle keskiviikkona 20.3. Osallistumalla silloin järjestettäviin kaikille varkautelaisille tarkoitettuihin työpajoihin sinun on helppo lähteä omalla tavallasi mukaan Varkautta kehittämään. 

Vuosi 2019 on Varkauden juhlavuosi, juhlistetaan sitä iloitsemalla upeasta kotikaupungistamme!



Jorma Pesonen
paljasjalkainen vanhavarkautelainen